Ratikka aiheuttaisi merkittävää haittaa muulle liikenteelle, myös linja-autoliikenteelle. Suurimmat vaikutukset olisivat kahta puolen Tuomiokirkkosiltaa. Aninkaistenkadun ja Uudenmaankadun automäärien olisi pudottava puoleen nykyisestä. Vaikka yksityisautoilua ei keskustassa kiellettäisi, siitä tehtäisiin täysin mahdotonta.
Toteutuessaan raitiotie muuttaisi pysyvästi keskusta-alueen liikennettä. Suurimmat vaikutukset olisivat kahta puolen Tuomiokirkkosiltaa. Sillan ylittävän liikenteen sekä yhtä lailla Aninkaistenkadun ja Uudenmaankadun automäärien olisi pudottava puoleen nykyisestä.
Siitä huolimatta on selkeä vaara, että yksikaistaiset kadut olisivat jatkuvasti tukossa, mikäli niillä enää raitiotien valmistuttua sallittaisiin yksityisautoilu. Helsinginkatu, Koulukatu ja Puistokatu ovat jo nykyisin ruuhkatunteina hyvin kuormitettuja. Minne liikenne voisi Tuomiokirkkosillalta siirtyä?
Useita vuosia kestävien rakennustöiden aikana liikennettä jouduttaneen rajoittamaan vielä enemmän ja ajoittain sulkemaan kokonaan.
Raitiotien muutaman vuoden takaisen yleissuunnitelman mukaan Hämeenkadulla ja sieltä Uudenmaankadulle kääntyvän raitiotien rinnalla kulkisi myös vain yksi autokaista. Samoin Tuomiokirkkosillalla ja Aninkaistenkadulle Eerikinkadun risteykseen saakka. Jos raitiotietä jatketaan myöhemmin Skanssin ja Kaarinan suuntaan, se rajoittaa autokaistoja myös pidemmälle Uudenmaankatua.
Eri pysäkeillä pysähtyvät ratikat ja bussit jonottaisivat toinen toistensa takana
Tuomiokirkon ja Yliopiston pysäkkien kohdalla olisi keskellä raitioteiden ja linja-autojen yhteinen kulkuväylä. Ratikat ja linja-autot kulkisivat siis molempiin suuntiin Kauppatorin ja Kiinamyllynkadun risteyksen välin siinä järjestyksessä kuin ovat katuosuudelle tulleet. Ratikka ei voi ohittaa linja-autoa eikä linja-auto ratikkaa edes pysäkkien kohdalla. Ja kun ratikalla ja busseilla on eri pysäkit, jonottavat ne pysäkkialueilla toistensa takana.
Ennen Tuomiokirkkosiltaa kävelytiet ja pyörätiet viistäisivät nykyisten puistojen reunoja. Nähtäväksi jää säilyisivätkö niiden ja molemmilla puolilla kulkevan yhden autokaistan väliin jäävät puut hengissä muutostöiden jälkeen vai jouduttaisiinko puut kaatamaan. H.G. Porthanin patsasta tuskin jouduttaisiin siirtämään.
Haasteellisimmat paikat lienevät Eerikinkadun ja Aninkaistenkadun sekä Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteykset, joiden liikennevalojen järjestelyjä on varmaan jo suunniteltu.
Koska risteykset ovat keskeisiä sekä keskustan joukkoliikenteen että muun liikenteen sujuvuuden kannalta, on sekä suunnitelmat että niistä tehdyt johtopäätökset oltava päättäjien tiedossa ratikasta päätettäessä.
Yhtä lailla muidenkin risteyksien järjestelyistä suunnitelmien olisi oltava hyvissä ajoin valmiina.
Aninkaistenkatua linja-autoasemalta päin tulevista kaistoista vasemmanpuoleisesta pääsee kääntymään vain Multavierun suuntaan Eerikinkadulle ja oikeanpuoleisesta joko kääntymään keskustaan tai ajamaan suoraan yksikaistaiselle Tuomiokirkkosillalle.
Usein syntyy tilanne, jossa tällä ainoalla suoraan johtavalla kaistalla oleva oikealle kääntyvä auto tukkii kaistan väistäessään jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Vastaava tilanne on tultaessa Kaarinan suunnasta Uudenmaankatua Hämeenkadun risteykseen.
Tuntumaa mahdolliseen tulevaan tilanteeseen saa tällä hetkellä, kun risteyksessä on rakennustöiden vuoksi poikkeusjärjestelyt. On vain otettava huomioon, että raitiotien jälkeen kaistoja olisi puolet vähemmän. Toisin sanoen jatkossa olisi tehtävä merkittäviä liikenteen ohjauksia aina Aninkaistensillalta saakka.
Myös Eerikinkadulla autoliikenne kulkisi yksikaistaisesti. Eerikinkadulta lähestyttäessä Aninkaistenkatua on kaksi ajokaistaa, joista toisesta käännytään yksikaistaiselle kadulle kohti siltaa ja toisesta voisi ajaa suoraan tai kääntyä kohti linja-autoasemaa.Humalistonkatu Eerikinkadun ja Puutarhakadun väliltä suljetaan pysyvästi yksityisautoilulta.
Vain yhtä kaupunkisektoria palveleva hanke ei ole järkevä tapa kehittää joukkoliikennettä
Suunnitteilla oleva ratikkalinja korvaisi Turun tulevista joukkoliikenteen kymmenestä runkolinjasta vain yhden ja siitäkin vain Kauppatorilta Varissuolle kulkevan itähaaran. Tämä vähintään 400 mijoonaa euroa maksava, vain yhtä kaupunkisektoria palveleva hanke ei ole järkevä tapa kehittää Turun joukkoliikennettä ja edistää kaupungin kehittymistä.
Turun kaupunkirakenne on hyvin erityyppinen kuin esimerkiksi Tampereen nauhamainen rakenne. Siksi yhteen käytävään ei ole järkevää panostaa valtaosaa kaupunki-infran kehittämiseen käytettävissä olevista määrärahoista. Ratikkainvestointi olisi vääjäämättä pois muusta kaupungin kehittämisestä.
Lähde: Turun raitiotien Satama-Varissuo yleissuunnitelma 2022
