Julkaistu Helsingin Sanomissa 11.3.

Se mikä sopii Helsingille tai Tampereelle, ei välttämättä sovi Turulle. Toisin kuin Helsingin Sanomat toteaa pääkirjoituksessaan 9.3., Turulle ei ole noloa, että peltojen nousukas Vantaa ohittaa Turun raitsikkakaupunkina. Se olisi noloa, jos Turku sokeasti seuraisi Tamperetta ja Vantaata päättämällä rakentaa taloudellisesti ja kaupunkikehityksellisesti kannattamattoman raitiotien.

Raitiotien kustannukset rakentamisen ja ehjän kaupunki-infran uudelleenrakentamisen myötä voivat kasvaa Tampereen tavoin euroissa miljardiluokkaan. Raitiotien käyttökustannukset ovat kolminkertaiset sähköbusseihin verrattuna ja pitkällä aikavälillä kalustoinvestoinnit, toisin kuin busseissa, olisivat aina kaupungin vastuulla.

Kaiken lisäksi Turun esimerkilliset ympäristötavoitteet karkaisivat kauas tulevaisuuteen pelkästään rakennusaikeisten päästöjen vuoksi. Vaikka raitiovaunuja ei kovin montaa tulisikaan, jokaisen raitsikan energiankulutus matkustajaa kohden on paljon suurempi kuin sähköbussin.

Raitiovaunut ja rataverkoston laajentaminen on ollut aikanaan ja on yhä Helsingille hyvä investointi, mutta se ei tarkoita, että uusia raitioteitä pitäisi enää rakentaa, kun koko liikenteen sähköistyminen, digitaalisuus ja autonomia mullistavat tulevaisuuden kaupunkiliikenteen. Turun ei kannata kopioida vanhoja ratkaisuja, vaan olla tässäkin asiassa edelläkävijä.

Pääkirjoituksessa todetaan aivan oikein, että ennen raitiotietä Hervanta Tampereella oli erillinen pikkukaupunki. Turun kaupunkirakenne on erilainen. Turussa ei ole erillisiä pikkukaupunkeja. Turku kasvaa ja kehittyy tasaisesti joka suunnassa. Suurin kehityskohde on Itäharjulla, mutta sen kehittämiseksi ei tarvita raitiotietä. Se on jo valmiiksi tulevan Länsiradan varressa.

Turussa on kuunneltu herkällä korvalla tavallisten tamperelaisten kokemuksia raitiotiestä, ilmeisesti herkemmällä kuin Helsingissä. Tampereella keskustan yrityksen ovat vaikeuksissa ja matka-ajat ovat pidentyneet. Viimeksi Tampere päätti laajentaa joukkoliikenteensä kehittämistä sähköllä kulkeviin superbusseihin (AL 24.1.).

Tampere maksaa lähivuosina kovaa hintaa suurista investoinneistaan. Kaupungin on säästettävä seuravan kolmen vuoden aikana lähes 180 miljoonaa euroa. Kohteena ovat varhaiskasvatus, perusopetus ja vapaa-ajan palvelut (Yle 5.2. ja 3.3.).

Pääkirjoituksen mukaan Tampere ohitti jo aikoja sitten Turun kaikessa, mikä liittyy kehittymiseen, kasvuun ja avautumiseen. Lehdeltä on jäänyt huomaamatta, että Tilastokeskuksen mukaan Turku oli ainoa suurista kaupungeista, jossa väestönlisäys oli viime vuonna suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Turku kasvoi 4229 asukkaalla (TS 23.1.).

Kun kerran halutaan pitää Tamperetta Turun verrokkina, sekin on hyvä huomata, että Helsingin jälkeen yritystiheys väkilukuun suhteutettuna on suurinta Turussa. Tampere tulee perästä. Viiden viime vuoden aikana Turussa toimivien yritysten määrä on noussut 3 400 yrityksellä (TS 9.1.).

Tämä kertoo niin Turun vahvasta meriklusterista kuin myös korkeakoulujen ympärille kasvaneesta Tiedepuistosta kasvuyrityksineen. Tähän kasvuun ei ole tarvittu raitsikkaa. Sen sijaan Helsinki ja Tampere tarvitsevat Turkua ja päinvastoin: koko Suomen menestys nojaa tämän kolmion vetovoimaan.