Turkuun on tulossa ratikkavaalit. Huhtikuussa valittavan kaupunginvaltuuston tärkein yksittäinen päätös tulee koskemaan sitä, rakennetaanko Turkuun raitiotie vai kehitetäänkö julkista liikennettä superbusseilla tai nivelrunkobusseilla.
Vuonna 2019 hyväksytyssä Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennuksessa vertailtiin keskenään runkobussia, superbussia ja raitiotietä. Runkobussi oli vaihtoehdoista selvästi huonoin. Superbussi ja raitiotie olivat molemmat varteenotettavia vaihtoehtoja. Superbussi olisi näistä vaihtoehdoista taloudellisesti selvästi edullisempi. Raitiotien katsottiin edistävän paremmin kaupungin kehittämistä yhdyskuntarakenteeltaan tiiviiksi ja parantavan kaupungin elinvoimaa ja imagoa superbussia paremmin. Suunnitelman mukaan ratikkavisiossa Turku kasvaa kohisten. Ihmiset ja yritykset haluavat ratikan takia muuttaa Turkuun yhdyskuntarakenteeltaan yhä tiiviimpiin keskuksiin.
Vuoden 2023 yleissuunnitelmassa vertaillaan (muodon vuoksi) vain runkobussia ja ratikkaa. Superbussin ja ratikan vertailu on jäänyt pois. Miksi? Oletan tämän valinnan perustuvan siihen, että runkobussivaihtoehto on helppo ampua alas, eikä ratikalle haluta vaihtoehtoja. Pidän tätä yhdyskuntasuunnittelun periaatetta härskinä vedätyksenä.
Turun Sanomissa 28.1. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan arkkitehti Benito Casagrande esitti painavia perusteluja sille, miksi Turkuun ei tulisi rakentaa ratikkaa. Hän tiivisti argumenttinsa kolmeen sanaan, geologia, geografia ja arkeologia.
Casagranden esittämiä geologiaan ja geografiaan liittyviä perusteluja voidaan havainnollistaa ratikan toimivuudesta ylistetyn Tampereen ja Turun vertailulla. Tampere sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella. Enin osa kaupungin keskustaan tulevasta ja sieltä pois lähtevästä liikenteestä kulkee tämän takia itä-länsi suunnassa. Lähes kolme neljäsosaa kaupungin asukkaista asuu jo kaupungin ensimmäisen ratikkalinjan vaikutusalueella.
Turku on maantieteelliseltä rakenteeltaan aivan erilainen. Kaupungin keskustaan tulee liikennettä kaikista ilmansuunnista. Turun raitiotien yleissuunnitelman mukaan vuonna 2050 noin 30 prosenttia Turun asukkaista asuisi nyt suunniteltavan ratikkalinjan vaikutusalueella. 70 prosenttia turkulaisista joutuisi siis veronmaksajina maksamaan satoja miljoonia investoinnista, josta on iloa 30 prosentille kaupungin asukkaista.
Toinen Casagranden argumenteista koski geologiaa. Siinäkin kannattaa verrata Tamperetta ja Turkua. Tampere sijaitsee kahden järven välisellä moreenikannaksella. Turun keskusta sijaitsee useita kymmeniä metrejä paksun savipatjan päällä. Tämä savipatja lisää Turussa ratikan rakentamisen vaikeuskerrointa moninkertaiseksi Tampereeseen verrattuna. Casagrande on kirjoituksessaan kuvannut hyvin näitä vaikeuskertoimia.
Geologian takia Turkuun rakennettavan ratikan rakennusvaiheen ilmastovaikutukset olisivat paljon suurempia kuin ne olivat Tampereella. Hankesuunnitelman mukaan rakennusvaiheen ilmastopäästöjen kompensaatio ratikan käytöllä tulisi kestämään vuosikymmeniä. Ratikan rakentamista on erittäin vaikea perustella sen myönteisillä ilmastovaikutuksilla.
Turun ratikkahankkeen yleissuunnitelmasta vuonna 2023 antamassaan lausunnossa valtiovarainministeriö arvioi Turun ratikkahankkeen hyötykustannussuhteen surkean pieneksi Tampereen ratikkahankkeeseen verrattuna.
Turku perusti vuonna 2022 Turun Raitiotie Oy:n. Sen tehtävänä on valmistella Turun ratikkahanketta. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Saarikoski vastasi Benito Casagranden kirjoitukseen Turun Sanomissa 31.1. julkaistulla kirjoituksellaan. Saarikosken mukaan kasvavan Turun tulevaisuutta tukeva raitiotie suunnitellaan Turun ominaispiirteisiin sopivaksi. Kirjoitus ei onnistunut kumoamaan ensimmäistäkään Casagranden kirjoituksessa esitettyä väitettä. Se oli tyyliltään myyntimiehen puheenvuoro. Turun Raitiotie Oy on perustettu toteuttamaan raitiotietä Turkuun. Yrityssidosryhmineen se pyrkii edistämään tätä hanketta ja sen allianssikumppanit ovat yrityslobby, joka tavoittelee satojen miljoonien bisnestä.
Hyvässä yhdyskuntasuunnittelussa valmistellaan huolella erilaisia vaihtoehtoja asetetun tavoitteen toteuttamiseksi ja valitaan lopuksi niistä paras. Turun ratikkahankkeessa näin ei ole toimittu. Vain sokea voi olla näkemättä, että Turun ratikkahankkeen valmisteluasiakirjoissa on tarkoitushakuisesti nostettu ratikkavaihtoehtoa jättäen muut vaihtoehdot marginaaliin.
Käyttämällä ratikan rakentamiseen kuluvat sadat miljoonat superbussivaihtoehtoon Turku voisi saada nykyistä toimivammat julkiset liikennejärjestelyt myös Raisio-Turku-Kaarina –linjalle ja Runosmäki-Keskusta-Hirvensalo –linjalle. Ratikkavaihtoehdossa tätä liikenneverkon kattavuuden laajentamista saataisiin investointien kalleuden takia odottaa ehkä vuosikymmeniä.
Turun pormestaristo vie eteenpäin kallista, ongelmallista ja hyötykustannussuhteeltaan heikkoa ratikkavaihtoehtoa ilman, että muita vaihtoehtoja olisi perusteellisesti selvitetty. Kaupungilla ei ole vaihtoehtoa B. Ihmeiden aika ei ole ohi.
Lyhyempi versio kirjoituksesta on julkaistu Turun Sanomien mielipidepalstalla 27.2.2025.
